Kristmäs

Tämä Joulu meni äkkiä ja kivuttomasti. Olin etukäteen pelännyt, että saan jonku Nessu itkukohtauksen. Ja olin varustautunut siihen sitten ihan kunnolla. Ostin Woolliesilta ihan kuulkaa Aloeveeera nenäliinoja, jokka oli pakattu kauniiseen rinsessa laatikkoon. Sitten kuitenkin se Joulu tuli ja meni. Muistoksi jäi varmaan viisi kiloa vyötäröllä, kauniita lahjoja ja naururyppyjä. Oltiin aateltu, että Joulupäivä menisi rannalla, kuitenkin sää ei oikein suosinut. Tuolla oli pohjosempana pikkunen cyclone ja se sitten vähäsen vaikutti eteläiseen kuningattaren maahankin. Ja muutenkin se päivä meni vähän suunnistaessa ja joukkoja uudelleen kootessa. Kuitenkin in the end kaikki oli illalla samassa paikassa, ja avattiin lahjat vasta Joulupäivän iltana eikä aamuna niinkö pitäisi.

Ruoka oli tosi hyvää, ehkäpä siksi että pöydästä löytyi suomalaisia herkkuja, kuten porkkanalaatikkoa ja karjalanpiirakoita. Minun serkkuni ja hänen avopuoliso ovat vegetaristeja, kuitenkin tällä minun serkulla on yksi heikkous jonka takia sitten aina kerran vuodessa vegetaristina olo jää unholaan hetkeksi. Kyseessä ei ole kinkku tai lipeäkala (kuka oikeesti siitä edes tykkää) vaan öljyssä paistetut lihapiirakat. Ja koska kuulemma niiden tekeminen vaatii mestaritason kokkausta sain tehtäväkseni sen. Tosin ei ne minusta vaikeita ole tehdä, varsinkaan sellasen kunnon masiinan kanssa. Päätettiin muutenkin, että kaikki Suomeen viittaavat ruoat ovat allekirjoittaneen vastuulla, eli loppujen lopuksi sain tehtäväseni korvapuustikranssin, joulukakun (joka kylläkin on ihan brittiläinen suklaamarenki-tryffeli kakku) karjalanpiirakat, lihapiirakat, siirappipiparit, ässäpiparit, rosollin ja kermaperunat. Sen lisäksi tein sitten konvehteja ihmisille joululahjaksi. Toisin sanoen vietin jouluviikon keittiössä, mutta mielelläni sen tein samalla kuuntelin vähän joululauluja. Tosin kun seitsämännen kerran o silent night pärähti ipodista niin päätin, että siirrytään takasin muihin lauluihin.

Niin ja teinhän minä vielä ihan p***asta taikinasta joulutorttujakin.

Varsinkin tuo joulukakku onnistui tosi hyvin. Eka luulin, että kukaan ei sitä jaksa syödä, koska pöytä muutenkin jo notkui kaikkia hyviä juttuja ja sivupöytäkin oli menossa mukana. Kuitenkin tosi nopeesti tuo kakku hävisi. Ja koska olen selvästikin aloittanut jonkun semi ruokablogin niin jatketaan samalla linjalla eli joulukakku meni seuraavalla ohjeella:

Pohja:

1 kananmunan valkuainen 

50g kidesokeria

2tl kaakaojauhetta (sellasta kunnollista kaakaota, eikä mitään wannabe kaakaota)

ihan pikkunen tilkka viinietikkaa

Täyte:

350g tummaa suklaata (itse käytin sellasta, jossa 75% tummaa suklaata, joka ehkä oli hiukka liikaa)

50g maitosuklaata

60ml rommia (tässä käytin Bundaberg rum nimistä tuotetta, joka sopii tähän kuin nenä päähän)

60ml vaaleaa siirappia

5dl kuohukermaa 

perinteisesti koristeena on kaakaojauhetta, aussit kuitenkin rakastaa kuorruttaa kaikkea eli vaahtokarkista tein sellai taikinan. Aika sotkuista, hommaa mutta kun ei ole marsipaanin ystävä niin ei parane valittaa. 

Ihan ekaksi niinkö äitikin on opettanut, pitää vuorata irtopohjavuoka. Ja uuninkin voi asentaa 180 asteeseen. Seuraava vaihe on tuo valkuiaisen vatkaaminen niin että vaikka kuinka ympäriämpäri sitä kulhoa kääntää niin ei vaahto tipu päähän. Ja vähitellen lisätään sokeri mukaan, niin että vaahdosta tulee sellanen glossy, en nyt saa päähäni suomen sanaa. Vähitellen voi sitten alkaa sihtaamaan kaakaojauhetta mukaan, silleen nostellen siihen taikinaan. Tämän jälkeen lisää se tilkka viinietikkaa, mutta muista että ei lähdetä mitään säilömään eli se on sitten kanssa tilkka. Kauhotaan seos vuokaan, ja laitetaan uuniin 15-20 minuutiksi. Kun se kakku on sitten viimein päässyt uunista annetaan sen levätä kunnes viilentynyt. Älä kuitenkaan kumoa kakkua! Samalla voit olla tehokas, ja viimeistellä tryffelitäytteen. Täyte on aika simppeli eli kaikki aineet sulatetaan keskenään paitsi kerma. Anna sen ei-kermaseoksen jäähtyä apaut viisi minuuttia niin että ei ole ihan kuuminta hottia. Sillä aikaa kerma voidaan vatkata kuohkeaksi, muttei ihan siihen optimaaliin pursotus koostumukseen vaan ihan alle. Sitten ylläripylläri yhdistellään nuo kaksi eli ei-kermaseos ja kermaseos. Otetaan se kakkuvuoka siihen nenän eteen, ja täytetään se kakkuvuoka. Eli samalla tavalla kuin juustokakussa, en osaa sitä paremmin selittää. Sitten kelmutetaan ja annetaan levätä jääkaapissa 1-2 päivää. Itse pidin sitä siellä pari päivää. Ja sitten parin päivän päästä simsalabim se on siinä. 

 Nyt takaisin tuohon Joulun tarinointiin. Lahjoja tuli iiiiihan liikaa, ihan liian kaukaa ja iiiihan liian hienoja. Joulu crackerista pamahti sitten karkkia, spesiaali viesti, rannekoru, se paperikruunu ja tosi huono kiinalainen vitsi. En edes muista miten se meni, kun ei se mikään ollut mikään älynväläys vitsi. Toisaalta eipä niissä crakereissa mitään hyviä vitsejä ole ikinä. 

minun ihan oma crackeri tai bonbon tai miksi ikinä sitä haluaakaan kutsua

Sitten illalla kuunneltiin kirkossa joululauluja, aikasemmin aattona kuunneltiin kun oven taakse tuli oppilaita laulamaan joululauluja. Tapanina sitten vietettiin koko loppusuvun kanssa  uima-allas grillipartyjä. Koska ilma oli huimasti parempi, eikä ollut mitään myrskyjä jokka olisi katkonut puita, ja aiheuttanut yli 100 tunnin sähkökatkoja. Ja näin sitten Joulu oli ja meni, huomenna juhlitaan jo uutta vuotta. Niinpä minä toivottelen oikein hyvää uutta vuotta, toivottavasti näen mahdollisimman pian vuonna 2012 ihania ihmisiä Suomessa. Eli upeaa uutta vuotta 2012 tolleen ihan uuden vuoden kunniaksi laitoin psykedeeliset uuden vuoden raketti-halinalle-värit käyttöön. Nyt byebye <3        

                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                              

Luukku 24

Ihan pikaisesti sen enempää taruilematta haluaisin toivottaa kaikille ihanille upeille, fantaastisille ja äären rakkaille ihmisille Hyvää Joulua. Niin kovin haluaisin, että oltaisiin samassa maassa, mutta ehkä sitten seuraavana vuonna. Nauttikaa joulukinkusta, siitä että pukki vierailee aattona, Lumiukko tarinasta ja ihanan hartaista joululauluista. Nyt tämä siirtyy unien kautta viettämään Joulua in the Aussie style.

Kuva bongattu täältä: http://dehouche.wordpress.com Maisema on kuitenkin melkein sama :)

Ruisleipä

Viiden päivän odottelun jälkeen keittiössä tuoksuu ruisleipä. En oikein tiedä, että miksi tein sellasen. Kyllähän minä sitä selittelin sitten sillä Christmas hamperilla jne., mutta olisin niin paljon iisimmin tehdä vaikka joululimpun. Jostain kummasta sitten iski inspis tehdä ruisleipää. Ohjeen sain sellasesta tosi vanhasta keittokirjasta, jossa ananas ja banaani on luokiteltu eksoottisiksi etelän hetelmiksi. Anyway se ohje menee jotenkuinkin näin:

Juuri:

1rkl  jogurttia (maustamatonta käytin, kun en tiiä miten mango-macademia oikein sopii ruisleipään)

1 rkl raastettua hapankorppua tai näkkäriä yms. (thank you Ikea Food, kun on vähän hapanleipä kortilla täällä)

2dl kädenlämpöistä vettä

1dl ruisjauhoa (ei sihtijauhoja vaan ihan oikeeta)

Sekoita ja peitä kulho liinalla. Aseta vedottomaan paikkaan seisomaan apaut kolmeksi päiväksi. Sekoita seosta aina välillä esim. aamulla, päivällä, illalla ja ennen nukkumaan menoa. Se juuri haisee todella happamalle, mutta se kuuluu asiaan. Seoksen kuuluisi kuplia ennen seuraavan vaiheen aloittamista, ja sen pitäisi tapahtua siinä kolmen päivän oottelun jälkeen.

 Taikina:

1½litraa vettä

2rkl merisuolaa

2kg ruisjauhoa

Eka juureen lisätään litra kädenlämpöistä vettä ja 600g ruisjauhoja (tässä vaiheessa käytin sihtijauhoja) Peitetään taas liinalla, ja ootellaan sellanen 15-20 tuntia. Tuon oottelun aikana saa mennä kädet tai puulusikan sinne taikinaan laittaa. Samalla voi vähäsen sekottaa sitä, ettei ihan kokonaan ruisjauho käsihoidoksi mene. Tämän jälkeen lisää puoli litraa vettä, loput jauhot ja 2 rkl merisuolaa sekaan. Nyt sitten voi halutessaan rikkoa tehosekottimen ja puulusikan, tai sitten vaihtoehtoisesti laittaa nätisti käsi sinne taikinaan. Sitten sekoitetaan ja vaivataan jne. Sen kyllä huomaa kun taikina on kunnolla sekasin ja vaivattu. Ja koska odottaminen on ruisleivän toinen nimi niin taas ootellaan sellanen 8-16 tuntia. Sen jälkeen muotoillaan taikina neljäksi limpuksi. Kannattaa käyttää ruisjauhoja apuna (ylläripylläri). Ja taas odotellaan, mutta nyt vaan pari tuntia. Laita sen jälkeen leivät 225 asteiseen uuniin noin 45 minuutiksi, jonka jälkeen alenna lämpötila 175 asteeseen, jossa ne leivät saa olla noin 50 minuuttia. Kun leivät ovat tulleet vihdoin ja viimein uunista niin kääri ne pyyhkeisiin, koska kypsymistä tai kehittymistä tai jotain sen sellasta tapahtuu vielä. Kuten huomaa en ole mikään Tina Nordström enkä Strömsön keittiössäkään ole vieraillut, mutta lopputulos oli ainakin minusta jättekiva. 

Nyt tämä ruokabloggaaja menee jatkamaan tartan peiton virkkausta, ja katsomaan leffaa. Huomenna minä paketoin lahjoja, menen kirkkoon kello 8:30 aamulla, leivon siirappipipareita, mozartin kuulia ja aattelin vielä vähän siivotakin. Australia hiljenee ainakin hetkeksi. Hyvää huomenta/ päivää/ iltaa/ yötä. Byebye <3

Keittiöpsykologiaa ja hortonomeja

Minun joulukuuhun ja Jouluun on jo jonkun aikaa kuulunut kirjojen lukeminen. Siksipä daddyn selkä meinasi taipua ihan vinksin vonksin, kun minun maallista omaisuuttani muutettiin paikasta a paikkaan b toukokuussa. Ja ehkä siksi daddy sen välilevän pullistumankin sai, nyt on esikoinen ihan tosi huolissaan. Minä menin ja rikoin minun daddyn.

Niin mutta takaisin lukemiseen. Olen huomannut, että yöpöydällä kirjojen laatu ja sisältö on alkanut olemaan värikkäämpää kuin sateenkaari. Yleensä minun lukuinto kulkee sellaisissa aalloissa. Välillä luen elämänkertoja, toisinaan taas jotain strömssömäisiä kirjoja, ja joskus sitten ihan puhdasta chick-littiä. Oli toki sitten sellainenkin vaihe, että en lukenut mitään muuta kuin koulukirjoja. That was fun (<- sarkasmia ihmiset)

Nyt minun yöpöydällä siskoani lainatakseni könöttää kolme ihan erilaista kirjaa. Joku keittiöpsykologi voisi sanoa, että en osaa päättää ja minun elämäni on jossain ihmeen tienristeyksessä. Onneksi minusta keittiöpsykologien palvottu ja rakastettu Jumala Dr.Phil ei ole minua keittiöpsykologian salaisesta maailmansta vakuuttanut. Enivei arvon nyt niiden väliltä, että mitä tässä lukisi, ja mihin aaltoon hyppään mukaan. Vaihtoehtoina on Jared Diamondin Collapse: How Societies Choose to Fail or Survive, tai sitten Lady Alminan oikean Downtown Abbeyn emännän elämänkerta ja sitten löytyy vielä Paige Toonin Chasing Daisy.

Ja näistä pitäisi valita. Herra Timantin kirja vaikuttaa tosi mielenkiintoiselta, ja oikeastaan sellaselta josta voisi olla jotain hyötyä. Ja jos ei suoranaisesti hyötyä niin on se ainakin hyödyllisempi kuin tuo päivänkakkaraa metsästävä kirja. Niin ja sitten olisi vielä kiinnostava elämänkerta. Olen kuitenkin onnellinen, että minun valinnat ovat aika pieniä toisiin valintoihin verrattuna. Jos jollaan on joku idea paremmista kirjoista niin kertokaahan. Kerron sitten mitä aloin lukemaan, kun sen päätöksen olen aikaan saanut.

Mitä tulee hortonomin hommaan, niin tietääkö kukaan että mikä ihme tämä puu on?

Sen lehdet näyttää ihan sen puun lehdiltä, joita meillä oli Paimion takapihalla. Ja kukintokin oli sellai valkonen. Huomasin muuten nyt, että jos ette käyneet minun vanhempien Paimion kodissa niin, ette hoksaa tuota asiaa. Kuitenkin tuossa puussa asuu nyt maailman ärsyttävin lintu. Aattelin, että kookaburra olisi ärsyttävä, mutta se naurava pölvästi on kuin enkelikuoro tämän lintulauman rinnalla. En ole vielä hoksannut, että mikä lintu on kyseesä, mutta kyllä minä sen vielä saan selville. 

Ja kuten moni varmaankin huomaa, tämä postaus kuuluu niihin äären höpöhöpö postauksiin. Ei oikein ollut mitään juonta. Mutta silti kaikille hyvää huomenta/ päivää/ iltaa/ yötä. Byebye <3

peeäs, ruisleivän juuri näyttää iiiihan oikealta nyt lasipurkissa. Olen päivä päivältä vakuuttuneempi siitä, että edes jotain leipomisgeenejä on minulle siirtynyt.

Ruisleipä haaste

Olen tässä jo jonkun aikaa pohtinut, että mitä kummaa minä oikein annan minun tädille ja sedälle joululahjaksi. Suomen tädille on jo paketti lähtenyt, ja minun kaima-täti sekä hänen miehelleen on jo lahjat keksitty ja ostettu. Onneksi sitten pitkän pohtimisen jälkeen hoksasin, että voin tehdä sellasen joulukorin sinne. Sitten aloin miettimään mitä siihen koriin voin oikein laittaa. Nyt on jo aika selkeä kuva siitä, mitä sinne koriin oikein laitan. Sitä varten minä kävin tänään työkokouksen jälkeen eka Kippa-Ringin Woolworthissa katsomassa jos heillä on ruisjauhoja. Vastaus oli negative, sitten kipitin Colesin terveysruoka käytävälle, ja stadaa siellä oli 4$ ja 500g ruisjauhopussi. Ja minä sitten ostin neljä pussia. Kotona oli pari pussia jo oottamassa.

Ja tänään sitten laitoin juuren nousemaan tai kuplimaan tai jotain sen sellasta. En ole ikinä yrittänyt tehdä ruisleipää. Olen kyllä todella taitava ostamaan ruisleipää kaupasta, mutta en ole ikinä yrittänyt sitä tehdä. Vieläkin vähän kammoksuttaa koko ajatus. Katsoin reseptejä netistä ja keittokirjoista, ja koko prosessi vaikuttaa lähes rakettitieteeltä. Löytyi sellaisia sanoja jokka oli ihan nevöhöödejä. Silti olen ollut tänä vuonna tehnyt sellaisia asioita joita en ole ennen tehnyt, ja siksi päätin että eiköhän tästäkin selvitä. Sen lisäksi toivon, että edes jokunen äidin leivontageeneistä on päätynyt minulle. Sen tiedän, että en ikinä äidin kaltainen keittiöpäälikkö ole, mutta aina sopii yrittää.

Voin muuten ilokseni ilmoittaa, että joulufiilis on tulossa kovaa vauhtia. Ehkä sen aiheutti bussikuski, jolla oli tänään joulukuusihattu päässä. Tai sitten kävelevä lumiukko kaupassa. Tai tekolumi, joka satoi, kun astuin kauppaan. Niin tai sitten sen aiheutti uima-altaassa tai Ismossa soivat joululaulut. Uima-altaan (Ismon) pohjalle joku oli yllärinä asentanut radion tapaisen laatikon, joka soitti joululauluja. Sen kuuli parhaiten veden alla, mutta ihan hyvin sointuipinnan toisellakin puolella.

Ja muita haasteita? Eilen noin parin viikon jouksumattoon tuijotuksen ja huonon omantunnon jälkeen, päätin laittaa juoksukngät jalkaan. Aloitin reippaan kävelyn ja siitä sitten jouksun. Näytin kamalalta ja olo oli ihan hirveä. Osaksi syy kuului myös kuumuudelle ja kosteudelle, Silti suurin osa syytä oli se, että olin ollut omalla lomalla tuon juoksemisen suhteen. Nyt kuitenkin haastan itseni takaisin rytmiin. En oottele uuden vuoden lupauksia tai sen sellasia. Nyt on ihan pakko mennä ripustaa pyykit, eli minä lopetan melkein justiinsa nyt. Kaikille oikein hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ päivää/ iltapäivää/ alkuiltaa/ iltaa/ yötä/ aamuyötä. Ei minulla sitten tähän muuta eli byebye <3

Christmas planning

Heippamoikkamoiheimoijaterve, tämä viikko on eletty koko aika pienen migreenin kanssa. Joka siis minun historiani kanssa tarkoittaa vähän suurempaa migreeniä. Olen kuitenkin jo reilu 10 vuotta ollut sen migreenin kaveri, eli jotakuinkin ollaan saatu sovittua pelisäännöt.

Mitään mullistavaa siis tällä viikolla ei ole oikein tapahtunut. Koulussa oli joulujuhlat, koska kouluvuosi täällä päättyi, ja siellä sitten kävin kääntymässä. Oli oikein ihanaa miten nätisti oppilaat lauloivat joululauluja. Koulun kuoro myös lupasi tulla laulamaan jouluaattona meidän ovelle. Ope oli tietty otettu tästä kunniasta, pitää siis lisätä listaan, että ostan jotain karkkeja tai jotain knick-knackeja.

Tänään kävin ystäväni kanssa jouluostoksilla, oli muuten joku muukin siellä kaupoissa tsekkaamassa joululahjoja. Kaikki Suomeen menevät lahjat ovat jo toivottavasti lähteneet kengurukoneella pois maasta, mutta nämä Australian lahjat on niinkö 75% kunnossa. Seuraavalla viikolla valloitan vielä yhden Westfieldin kauppakeskuksen ja sitten saa loppua.

Olen ajatellut, että tämä joulu menee ihan rentoutuessa. Olen tähän lopputulokseen päätynyt pitkän harkinnan päätteeksi. Jouluna on meinaan kuuma, siis joulu on keskikesällä. Eikä nyt puhuta mistään Suomen keskikesästä vaan Australian. Keskikesällä tuuletin on sinun paras kaveri. Minä olen jo nyt niin in lööv tuulettimeen, että olen antanut sille nimen: Marcus. Toisin sanoen tuuletin on kesällä minulle kuin tippateline sairaalan potilaalle. Marcus seuraa minua kuin hai laivaa. Kuumuuden minimoimiseksi olemme päättäneet viettää jouluaattoa perinteiseen suomalaiseen tyylin, mutta sitten joulupäivänä heti kun lahjat on avattu, auto starttaa rannalla. Joululiikenne täällä ajoittuu jouluaattoon ja joulupäivään. Tänään uutisissa julkaistiin Suncorpin (vakuutusyhtiö, jolla on maailman omituisimman tv-mainokset) tekemä tutkimus siitä, että Queenslandin osavaltiossa tehdyn tutkimuksen mukaan puolet vastanneista autoilijoista ajaa ylinopeutta, joku noin 25% vastanneista sanoi ajavansa huolimattomasti ja jopa 10% vastanneista kertoi että ajavat alkoholin vaikutuksen alaisena. Viime vuonna vajaa 20 ihmistä kuoli juhlapyhä liikenteessä QLD:n osavaltiossa ja yli 800 loukkaantui. Kuitenkin aiotaan uhmata näitä lukuja, ja suunnistetaan viettämään piknik henkistä joulupäivää pitkän kaavan mukaan rannalle. Tapaninpäivänä suunnataan perheen Fletch kanssa syömään. Luultavasti ei tule vaikeuksia ravintolavarauksen suhteen, koska kaikki muut ovat boxing day shoppaamassa. Itse haluan pysyä hengissä, ja suuntaan alennusmyynteihin ennen kuin vuosi vaihtuu.

Ja vaikka ei ihan vielä ole kuitenkaan 12. päivä niin ollaan lähellä. Nyt kaikille hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ päivää/ iltapäivää/ iltaa/ alkuiltaa/ myöhäisiltaa/ yötä/ aamuyötä! Niin ja koska Eevalla on ihan yliliikaa jo tavaraa jota pitää roudata Sverigestä Suomeen niin arvon huomenna uudelleen. Yritän vielä filmata sen niin sitten kaikki uskoo, en kuitenkaan lupaa mitään. Nyt tämä menee 12 days of Christmas laulun mukana nukkumaan. Byebye <3

Rainy days

Viime päivinä sana sade on tullut tutuksi. Joku säätyyppi televisiossa kertoi, että Queenslandissa on eletty historian kylmin joulukuun alku. Lukuina tämä tarkoittaa sellaista 18 astetta, siellä plussan puolella. Kuitenkaan ei tarvitse kaikkia toppatakkeja varastosta raahata, koska seuraavalla viikolla taas tulee tutut 30 asteen lämpötilat. Mutta kyllä viime yönä ja tulevanakin yönä laitan kiltisti isoisoäidin tekemät villasukat jalkaan, Aino-mamma <3

Sen ihmeempää ei tänne päin maailmaa kuulu. Aika normaalin kaavan mukaan eletään päiviä. Pian pitää oikein urakalla miettiä Joulua. Kaikki lahjat ovat lähteneet liikkeelle Suomeen. Äiti saa sitten nätisti jakaa kaikille, jokka ovat olleet kilttejä.

 Nyt kuitenkin ulkona on tällanen ilma:

Ja minä menen nukkumaan. Kaikille ihanille oikein hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ iltapäivää/ iltaa/ yötä/ aamuyötä. Yritän taas pian kirjoittaa, jotain vähän kehittävämpää. Byebye <3

Almost Slim Dusty perfection

Lauantaina vietin ihanassa seurassa oikein kunnon rantapäivää aussi tyyliin. Eka pakattiin rantakamppeet rantakassiin. Mukaan siis otettiin aurinkorasvaa (yhä edelleen kerros sata ja miljoona), hattu, uimapuku, surffipaita, boardit, boogie boardit, kylmäarkut täynnä juotavaa (ja ruokaa) että tulee juotua auringonpaisteessa, aurinkovarjot, kamera ja paljon muuta. Sitten suunnistettiin Brisbanesta pohjosemmas Mooloolabaan. Eka aateltiin Coolumia, mutta Coolumin aallot on sen verran rajuja, että tällai noviisi "surffari" ei siellä "surffauksesta" nauti. Eli päädyttiin siis aloittelijoille parempaan ja lempeämpään paikkaan Mooloolabaan. Mooloolaba on todella ihana kaupunki Sunshine Coastilla. Sunshine Coast joka alkaa Caloundrasta ja päättyy Noosaan, on sitä kunnon rantaloma maisemaa. Minusta Sunshine on paljon mukavampi paikka kuin Gold Coastin Surfer's paradise. Surfferi on enempi turistikohde, kun taas Sunshinessa vaikka sielläkin turistipaikkoja on, löytyy niitä vähemmän. Sen lisäksi Gold Coast on melkein joka ilta uutisissa, eikä missään hyvässä mielessä. Gold Coastin rikollisuus on aika korkea verrattuna vaikka Sunshineen eli näiden kaikkien syiden vuoksi minun ääni menee Sunshinelle.

Mentiin ekaksi Sunshine Plazaan lounaalle, joka epäterveellisesti koostui Hungry Jacksin Whopperista. Sitten siitä suunnattiin Mooloolaban spittiin. Ja siellä sitten otettiin esiin boogie boardit, boardit, kaikki rantakamppeet. Pystytettiin meidän leiri varjoon jonka jälkeen yksi toisensa jälkeen suuntasi mereen. Eka näytti, että aaltoja ei ollut paljoakaan, mutta heti kun sinne veteen pääsi niin tokihan niitä löytyi... ja paljon. Pari kertaa en päässyt ajoissa aallon matkaan eli päädyin pyörimään kuin pyykinpesukoneen linkousohjelma, pari kertaa minun yli ajettiin boogie boardilla ja parikertaa sea louse pisti. Ennenkaikkea kuitenkin onnistuin tehtävässäni eli surffata boogie boardilla ja jopa ihan oikealla boardilla oikein mallikkaasti. Enkä saanut junttirusketustakaan, eli jee minä.

Tämän rantailun jälkeen pakattiin ihmiset autoihin, ja lähdettiin ajamaan kotia kohti. Matkan varrella kuitenkin meidän unofficial matkaopas eli minun setäni päätti, että viedään tämä aussi päivä kunnialla loppuun. Eli koukattiin Beefy's paikkaan. Olen yrittänyt pähkäillä tässä vuosien varrella, että mikä on sellaista oikein kunnon aussi ruokaa? Tai että onko Australialla edes kunnollista ruokakulttuuria? Veikkaan, että kuuluisimmat ruoka systeemit ovat vegemite, lamingtonit, pavlova (joka sekin on ehkä varastettu NZ:stä), TimTamit ja kai sitten yleisesti barbie ruoka. Lauantaina sain kuitenkin muistutuksen, että kuuluuhan listaan vielä erilaiset suolaiset piirakat. Tuo Beefy's on sitten erikoistunut niihin. Nyt on pakko myöntää, että kun tarjoilija nimeltä Marty toi piirakan minun eteeni, olin vähän varautunut. En kuitenkaan halunnut loukata minun setäni tunteita. Hän meinaan niin innoissaan minulle siitä piirakasta kertoi, todella hellyyttävää. Eli siis otin haarukan ja veitsen nätisti käsiini, ja aloitin gourmee kokemukseni. Tuo mashed peas maistui ihan hernekeitolta. Ja minun torstaihin siis kuului Suomessa hernekeitto ja pannari, tykkäsin siis siitä. Piirakka itse oli parempaa miltä näyttää. Taas kerran äidin hokema, maku on tärkeämpää kuin ulkonäkö, piti paikkaansa. Minun äiti kyllä tietää mistä hän puhuu. Hän on hyvän ruoan ammattilainen. 

Matka jatkui varikkopysähdyksen jälkeen. Ajomatkalla, ainakin meidän autossa kuunneltiin Jimmy Barnesia enkä oikeasti tiedä miten siitä voi vielä aussimmaksi mennä. Tai no ehkä Slim Dustyn musiikilla tai didgeridoolla. Lopputulos oli joka tapauksessa aika lähellä perfectoa. 

Ja nyt rakkaat miljoonat lukijani minä menen luistelemaan. Menen luistelemaan rannalle, ihan oikeaan jäädytetylle kentälle. Ei tarvitse olla Suomessa talvella päästäkseen luistelemaan. Sitä voi nähtävästi tehdä ihan 28 asteen lämmössäkin. Kaikille ihanille ihmisille oikein hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ iltapäivää/ iltaa/ yötä/ aamuyötä! Niin ja muuten huomenna minä sitten suoritan arvonnan. Eli jos joku haluaa vielä kisaan osallistua niin nyyyyt olisi sen aika. Tosin arvon sen varmaan paikallista aikaa keskiyöllä. Sen verran turhamainen olen, että linnan juhlat on livenä katottava ja piste. Nyt tämän supermegahyper aussi laulun myötä byebye <3

Manor of Pancakes

Heeeeei... ne teistä jotka joskus aattelette tulevanne Brisbaneen niin käykäähän ehdottomasti Pancake manorissa. Olin ihan unohtanut kuinka tosi hyviä pancakeja sieltä oikein saakaan. Toki olo on vieläkin kuin turvonneella tontulla joulukinkun syönti- kisan jälkeen. Mietin siellä sitä tilausta tehdessä, että ottaisiko sitä short, regular vai long stackin. Jostain hermorataksien syövereistä muistin, että ei ainakaan kannata ottaa tuota long stackiä joka olisi siis 4 isoa pannukakkua. Päätin sitten ottaa regular stackin, vain huomatakseni että se short stack olisi ollut enemmän kuin sopiva. Jäi meinaan yksi pannukakku iiiihan kokonaan syömättä. Eikä syy toki ole, se että en pitänyt siitä. Tuo chocolate jewel pannukakku (joka siis sisälsi: 3 suklaapannukakkua, kotitehtyä suklaakastiketta, suklaajäätelöä ja kermavaahtoa) oli vaan tosi makea. Ja siksi kolmen pannarin syöminen oli aika mahdottomuus... ainakin minulle. Pannareiden seuraksi join sitten ihanaa LLB:tä. Olen solminut ikuisen ystävyyden auton ilmastoinnin, tuulettimen, Ismon, Boost juicen vesimeloni mehun sekä LLB:n kanssa. Aiemmin olen solminut ystävyyssuhteen hookaksoon eli veden kanssa, lierihatun, aurinkorasvan ja sarongin kanssa.

Heaven...ja kuva Pancake Manorin sivulta, oli niin kiire ahmia ruokaa, että ei edes hoksannut ottaa siitä kuvaa.

Niin ja tänään kauan odotettu ja kaivattu sade vihdoinkin saapui, sen mukana oli myös sateen paras kaveri eli ukkonen. Pakko myöntää, että kun minun brother-in-law on meteoriitti niin se on vaikuttanut jollain tasolla allekirjoittaneeseen. Meinaan tänään otin videokuvaa ukkosesta. Kyseessä oli astetta rajumpi ukkonen, ei Suomessa tällaisia varmaankaan usein esiinny. Uutisissakin ilmoitettiin Julian palkankorotuksen lisäksi, että hurrikaani kausi on alkamassa... jippii... ei vaiskaan. Menin näistä tiedoista niin sekasin, että kun puhuin äidin kanssa netissä niin vastasin kesken keskustelun in English, vaikka yleensä ihan på finska tämä diskuteeraaminen hoidetaan. Mutta nyt tämä menee vieläkin turvonneena nukkumaan. Kaikille ihanille siellä ruudun toisella puolella hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ iltapäivää/ iltaa/ yötä! Byebye <3

ps. näin tänään Joulupukin hawaii paidassa ja shortseissa... gotta love Chrissy in Oz.