lauantai 20. elokuuta 2011

Eläviä kuvia, Ekkaa ja kaikkea muuta vähemmän tärkeää

Juuri nyt minua väsyttää, ja siksi tunti sitten päätin mennä nukkumaan. Kuitenkin tuo maaginen puu josta olen valittanut kuin Paavo Väyrynen, herätti minut. Heräsin puoli tuntia sitten kun tuohon puuhun on nyt tullut kylään australian magpie. Alan veikkaamaan, että tuossa puussa on jotain linnuille elintärkeää kuten siemeniä tai sen sellaista. Ja koska magpie on tunnetusti lintujen Whitney Houston väärässä sävellajissa oli herätys taas kerran todella "mukava" ja huomaan miten se taas kerran lähensi minun ja tuon !!¤"%#" puun välejä, sinfoniaorkesteria siis odotellessa. Huomasin viikko sitten yksi aamu, että olen oppinut nukkumaan kun kuulen ambulanssin/ poliisiauton sireenit tai paikallisen premium boganin serenadin. Ja jos en kuule jotakin näistä kolmesta en pysty nukkumaan kunnolla. Onneksi illalla kuulen ainakin kolmeen eri otteeseen jonkun näistä, ja jos olen oikein onnekas voin kuulla ääniä joka muistuttaa laukauksia. Ja äiti tämä ei ole mikään Kabul tai Islamabad eli ollaan ihan turvassa täällä.

Viikko (tai viikot) ovat kuluneet nopsasti. Olen ehtinyt tässä ajassa käydä Tangaloomassa, ja ne jokka ovat Facebookissa ovat nähneet kuviakin. Tangaloomassa oli ihan huippua. Ja näin 16 ryhävalasta, ruokin delfiinejä jotka oli ihan satavarmasti tulleet Azoreilta, kävelin rannalla, otin aurinkoa, sain ruokamyrkytyksen hummerista, luin todella upean kirjan loppuun, näin monta kuollutta meritähteä ja yhden kuolleen dugongin joka oli todella surullista ja sitten suutuin monelle Aasialaiselle turistille. Niin ja meinasin ihan unohtaa, nukuin Kookaburra lodgessa, oli niin kotoisaa kun Kookaburrat herätti joka aamu kuin kukko tunkiolla. Mutta all in all oli ihan tosi upea reissu, ellei desert walkia lasketa mukaan. Kuulun partion reservikerhoon, mutta ikinä en ole kiivennyt niin kauhiaa mäkeä kuin tuo desert walkingin kukkula. Ihan sama mitä muut sanoo, mutta hiekkaportaat ovat tappavat. Asiaa ehkä todistaa se, että kolmen päivän aikana laihduin noin 2kg joka on aika niin no, jokainen voi päätellä itse.

Tangalooman lisäksi vietin myös tosi ihanaa aikaa Ekka tapahtumassa. Wikipedia tuo ikuisen luotettavan tiedon lähde sanoo Ekkasta seuraavaa: The Ekka is the annual agricultural show of Queensland, Australia. Its formal title is the Royal Queensland Show. It was originally called the Brisbane Exhibition, however it is usually shortened to Ekka. Eli se on siis tapahtuma jolloin maaseutu tulee kaupunkiin. Sen sijaan, että jaarittelisin ja yrittäisin avata Ekkan syvinta sielua ja merkitystä näytän kuvia jotka toivottavasti selventää enemmän.

Suomen markkinat jää kyllä valitettavasti hopealle tämän hulabaloon rinnalla

Kaikki maanviljelijät tryffelisikojen omistajista McLeodin tyttäriin yritti näyttää parasta osaamistaan tapahtumassa, tässä Darling Downs ihastutti vihannestaiteellaan...

...ja tässä ananasakäämä viljelijät alisuorittavat, mutta ananas oli kyllä tosi hyvää

Tuo kananmuna kuja tai tie whatever johdatti Munamiehen sukulaisten luokse

Paras jäätelö ikinä... ja vielä hyväntekeväisyys jäätelö, rahat meinaan menee Prince Charlesin sairaalan hyväksi, ja muistaakseni vielä lastenosastolle.

Ekka illan kruunasi kyllä ilotulitus, ja sitä edeltänyt show. Tässä showssa esiintyi monster truckeja ja sen sellasta, ylipäätään se show oli niinku alfa malen esiinmarssi. Sen myös aisti katsomosta. Meidän vieressä istui minun arvion mukaan 5-6 vuotias tulevaisuuden toivo. Tämä poika piteli kädessään kahta leikkiasetta. Tarkempi asekuvaus on rynnäkkökivääri. Kun juontaja pyysi ihmisiä kannustamaan jne. tämä poika nosti molemmat kädet ilmaan ja osoitti aseillaan taivasta ja alkoi ampua. Huomautan yhä, että kyseessä oli leikkiaseet, mutta touhu kyllä näytti niin Yemenin valtion viralliselta juhlatanssilta, että oli pakko nauraa. Vaikka se ei missään nimessä leikin asia ole. En kyllä ikinä toivo, että omat lapset ihan tuollaista suosiota osoittaa, vaikka kyseessä olisikin monster truck.

Asiasta turbulenssiin, tarkoituksenani oli kertoa elokuvista joita olen käynyt katsomassa. Mutta sitten hoksasin, että en ole hirveästi blogiin kirjoitellut. Jouduin siis päivittämään rakasta päiväkirjaani. Kuitenkin elokuviin, eli olen nämä kaksi aussi leffaa katsonut. Tuon ekan elokuvan aikana kärsin kyynelkanavien kuivuisesta sekä äkillisestä kylmän tunteesta. Rabbit-proof fence on ehdottomasti yksi parhaimmista aussi leffoista ikinä. Tuo toinen taas... the Reef on maailman kamalin. Tietenkin minun oli katsottava tämä ocean-will-kill-you-and-if-not-the-ocean-deadly-sharks-will-for-sure leffa päivää ennen Tangaloomaa ja parin tunnin tonnikalapurkki seilausta Moreton Islandille. Näiden leffojen lisäksi olen käynyt katsomassa mitä tapahtuu Harrylle, miten morsiusneidot tappelee ja miten Jane Eyre on outo. Hoksasin myös, että blogipostauksen otsikko ei voi olla "Eläviä kuvia", koska olen jaaritellut muista kuin elävistä kuvista eli vaihdan sen.


ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva


ei enää ikinä uudestaa, vaikka Teletapit kuinka haluaakin.

Seuraavasta viikosta sen verran, että: menen katsomaan RUGBYA (olen ihan happyhappyjoyjoy) sitten on grillijuhlat (ylläriylläri) ja mennään katsomaan viidakkoa eli Tamburiini vuorelle eli Mount Tamborinelle.

Hyvää ja aurinkoista huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ iltapäivää/ iltaa/ yötä (tosin toivottavasti yö ei ole aurinkoinen) kaikille tasapuolisesti <3

peeäs Täällä kyllä seuraava viikko on kaikkea muuta kuin aurinkoinen... http://weather.yahoo.com.au/local-forecast/qld/brisbane
peepeeäs. Kiitos rakkaalle siskolle itkin ja söin sukulakua kaikki samaan aikaan, olen monilahjakkuus
peepeepeeäs. Onnittelut jaksoit lukea loppuun, lupaan päivittää rakasta päiväkirjaa useammin. The End.