Almost Slim Dusty perfection

Lauantaina vietin ihanassa seurassa oikein kunnon rantapäivää aussi tyyliin. Eka pakattiin rantakamppeet rantakassiin. Mukaan siis otettiin aurinkorasvaa (yhä edelleen kerros sata ja miljoona), hattu, uimapuku, surffipaita, boardit, boogie boardit, kylmäarkut täynnä juotavaa (ja ruokaa) että tulee juotua auringonpaisteessa, aurinkovarjot, kamera ja paljon muuta. Sitten suunnistettiin Brisbanesta pohjosemmas Mooloolabaan. Eka aateltiin Coolumia, mutta Coolumin aallot on sen verran rajuja, että tällai noviisi "surffari" ei siellä "surffauksesta" nauti. Eli päädyttiin siis aloittelijoille parempaan ja lempeämpään paikkaan Mooloolabaan. Mooloolaba on todella ihana kaupunki Sunshine Coastilla. Sunshine Coast joka alkaa Caloundrasta ja päättyy Noosaan, on sitä kunnon rantaloma maisemaa. Minusta Sunshine on paljon mukavampi paikka kuin Gold Coastin Surfer's paradise. Surfferi on enempi turistikohde, kun taas Sunshinessa vaikka sielläkin turistipaikkoja on, löytyy niitä vähemmän. Sen lisäksi Gold Coast on melkein joka ilta uutisissa, eikä missään hyvässä mielessä. Gold Coastin rikollisuus on aika korkea verrattuna vaikka Sunshineen eli näiden kaikkien syiden vuoksi minun ääni menee Sunshinelle.

Mentiin ekaksi Sunshine Plazaan lounaalle, joka epäterveellisesti koostui Hungry Jacksin Whopperista. Sitten siitä suunnattiin Mooloolaban spittiin. Ja siellä sitten otettiin esiin boogie boardit, boardit, kaikki rantakamppeet. Pystytettiin meidän leiri varjoon jonka jälkeen yksi toisensa jälkeen suuntasi mereen. Eka näytti, että aaltoja ei ollut paljoakaan, mutta heti kun sinne veteen pääsi niin tokihan niitä löytyi... ja paljon. Pari kertaa en päässyt ajoissa aallon matkaan eli päädyin pyörimään kuin pyykinpesukoneen linkousohjelma, pari kertaa minun yli ajettiin boogie boardilla ja parikertaa sea louse pisti. Ennenkaikkea kuitenkin onnistuin tehtävässäni eli surffata boogie boardilla ja jopa ihan oikealla boardilla oikein mallikkaasti. Enkä saanut junttirusketustakaan, eli jee minä.

Tämän rantailun jälkeen pakattiin ihmiset autoihin, ja lähdettiin ajamaan kotia kohti. Matkan varrella kuitenkin meidän unofficial matkaopas eli minun setäni päätti, että viedään tämä aussi päivä kunnialla loppuun. Eli koukattiin Beefy's paikkaan. Olen yrittänyt pähkäillä tässä vuosien varrella, että mikä on sellaista oikein kunnon aussi ruokaa? Tai että onko Australialla edes kunnollista ruokakulttuuria? Veikkaan, että kuuluisimmat ruoka systeemit ovat vegemite, lamingtonit, pavlova (joka sekin on ehkä varastettu NZ:stä), TimTamit ja kai sitten yleisesti barbie ruoka. Lauantaina sain kuitenkin muistutuksen, että kuuluuhan listaan vielä erilaiset suolaiset piirakat. Tuo Beefy's on sitten erikoistunut niihin. Nyt on pakko myöntää, että kun tarjoilija nimeltä Marty toi piirakan minun eteeni, olin vähän varautunut. En kuitenkaan halunnut loukata minun setäni tunteita. Hän meinaan niin innoissaan minulle siitä piirakasta kertoi, todella hellyyttävää. Eli siis otin haarukan ja veitsen nätisti käsiini, ja aloitin gourmee kokemukseni. Tuo mashed peas maistui ihan hernekeitolta. Ja minun torstaihin siis kuului Suomessa hernekeitto ja pannari, tykkäsin siis siitä. Piirakka itse oli parempaa miltä näyttää. Taas kerran äidin hokema, maku on tärkeämpää kuin ulkonäkö, piti paikkaansa. Minun äiti kyllä tietää mistä hän puhuu. Hän on hyvän ruoan ammattilainen. 

Matka jatkui varikkopysähdyksen jälkeen. Ajomatkalla, ainakin meidän autossa kuunneltiin Jimmy Barnesia enkä oikeasti tiedä miten siitä voi vielä aussimmaksi mennä. Tai no ehkä Slim Dustyn musiikilla tai didgeridoolla. Lopputulos oli joka tapauksessa aika lähellä perfectoa. 

Ja nyt rakkaat miljoonat lukijani minä menen luistelemaan. Menen luistelemaan rannalle, ihan oikeaan jäädytetylle kentälle. Ei tarvitse olla Suomessa talvella päästäkseen luistelemaan. Sitä voi nähtävästi tehdä ihan 28 asteen lämmössäkin. Kaikille ihanille ihmisille oikein hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ iltapäivää/ iltaa/ yötä/ aamuyötä! Niin ja muuten huomenna minä sitten suoritan arvonnan. Eli jos joku haluaa vielä kisaan osallistua niin nyyyyt olisi sen aika. Tosin arvon sen varmaan paikallista aikaa keskiyöllä. Sen verran turhamainen olen, että linnan juhlat on livenä katottava ja piste. Nyt tämän supermegahyper aussi laulun myötä byebye <3