Driving in a roundabout

Otsikkokin kertoo, että olen alkanut ajamaan. Ja onnistuin ajaa eilen neljän ruuhkassa, joka täällä on viiden ruuhka onnistuneesti kotiin. Auto ei tarvinnut Jésus teippiä, omistan vieläkin kaikki raajat murtumattomina enkä mennyt sekaisin ajosuunnassa. Miksi sitten hehkutan ajamista näin paljon, vaikka olen ajokortin omistanut jo jonkin aikaa? No koska ajoin tänään neljättä kertaa elämässäni automatico vaihteistolla. Autolla ajaminen oli tosi kivaa, ja se tunne kun ei menekään sekasin liikenteessä oli tosi kiva, mutta kyllä manuaalinen auto on aina se oikea. Tai ainakin nyt tuntuu siltä. Huomasin, että viskaan vasenta kättäni aina kun lähestyin risteystä tai siitä lähdettäessä. All in all oli tosi kivaa, enkä kiertänyt roundaboutia (en saa finskiksen sanaa päähäni, ja olen liika laiska tarkastamaan sanakirjasta, vaikka ymmärrän että tässä ajassa kun tätä kirjoitan olisin voinut toimia niin) kuin kärpänen vastaleivottua mansikkakakkua. Päätin sitten juhlistaa tätä sisäisen Mika Häkkisen esiinmarssia sillä, että takeltelin sanoissani botllo (taas en saa suomen sanaa päähäni) kaupassa, joka oli valitettavaa monestakin syystä kuten:

- samalla kuin maksoin kortilla minun avaimet mukaanlukien auton tippuivat maahan.
- sen seurauksena bootlo setä kysyi, että enhän juo Pimm'siä heti, ja siitä sitten auton rattiin ajamaan.
- kysymys oli niin yllättävä, että menin sanoissani sekasin
- eli englantini kuulosti a) vormula englannilta b) alkoholin parhaan kaverin englannilta c) aan ja been lapsi englannilta.
- joka varmaankin herätti lisää epäilyksiä sedän mielessä, koska katsoi minua piiiiitkään.
- ja jotta olisin tehnyt itsestäni oikein kunnon pellen/ alkkiksen/ idiootin päätin vielä törmätä ulko-oveen, kun lähdin liikkeestä.
- !!!!TA-DAAA!!!!

pääasia (huvudsak på svenska) oli, että se kuka halusi tuota Pimm's alkomahoolia sai sitä. Itse en nyt sitä maistanut, mutta ehkä sitten kun en saa alkomahooli myrkytystä alkomahoolista. Hoksasin nyt, että en anna itsestäni hirveän hyvää kuvaa, kun suostuin ajamaan autoa ja kohteena oli bottlo. No onneksi tätä lukee ihmiset, jotka oikeesti tuntevat minut. Oikea syy tälle autolla ajelemiselle oli kuitenkin, se että tässä lähi kuukausina ajelen ympäri ämpäri Queenslandia. Kaukaisin ajomatka on Dysart. Ja äiti voi kertoa isille, että tiedän se on kaivoskaupunki ja siellä ei ole mitään. Mutta me mennään Whitsunday biitsille ja Mackayhyn ja sieltä on tunnin ajomatka länteen ja sitten ollaan Dysartissa. Eli Dysart ei ole pääsyyllinen. Noniin back to the asia, QLDn lisäksi matkaan New South Walesin puolelle autolla, mutta ihan rajan toiselle puolen eli ei esim. Sydneyhin saakka. Mennään Byron Bay nimiseen paikkaan, joka on manner-Australaalian itäisin paikka. Ei tuonne NSW:n vihollismaille mennä ihan sydämmeen asti. Raapastaan vähän pikkuvarvasta vaan. Ja Melbourneen en aja, sinne mennään lentokoneella. Olen sitä mieltä, että vaikka nämä osa on vain viikonloppumatkoja niin niitä on kiva oottaa ja siksi etsin retro postikortteja paikoista joita menen moikkaamaan.

Sitten tärkeä tiedotus!! Minulla on ihana kummipoika, joka on jo iso poika. En ollut 17. päivä onnittelemassa häntä, ja sunnuntaina oikeesti voitte kysyä vaikka muilta, oli tosi ikävä Suomea ja Suomen ihmisiä varsinkin kummipoikaa. Uskoakseni joku kummipoikani sponsoreista ja varikkohenkilökunnasta lukee tätä, eli paljon halauksia ja onnea!!!! Sitten vielä siskoselle paljon ONNEA, koska rakas siskonen pikkuinen siskonen viettää nimppareita naisten veckanilla. Armastan näitä sankareita superpaljon, ja on kova ikävä siskoja, vanhempia, isovanhempia, serkkuja, tätiä ja setiä ja ihkuja ystäviä. Mutta kuitenkin nyt minä meen nukkumaan, että bye bye <3