Victorian osavaltion rekkarikilvissä lukee kauniisti, että Victoria - the place to be. Minä menin ottamaan selvää pitääkö tuo väite paikkaansa. Ja tämä on the Melbourne story.
Viime sunnuntaina minä ja karavaani suunnisti Melbourneen. Viime lauantaina jännityksellä seuraattiin sitä minne mini tordano oikein iskee, ja näytti siltä että sinne Melbourneen se pamahtaa. Eli mini tordanoa ootellessa mentiin lentokentälle ja noustiin koneeseen. Koneessa kaikki meni yllättävän hyvin mitä nyt pientä kitinää oli naapuri penkistä havaittavissa laskussa ja nousussa. Päästiin siis yhtenä kappaleena kenguru koneella Melbourneen jossa ilma oli kuuma!! Siis kostean viidakkomaisen kuuma, mietin heti että voi Vimpeli minulla on ihan väärät vaatteet laukussa. Normaalisti tähän aikaan vuodesta Victoria on Queenslandia jäljessä. Nyt molemmissa osavaltioissa lämpötilat hipoivat sitä 30 maagista rajaa.
Päivistä osa meni turistia leikkiessä ja osa sitten kokoustamassa. Konferenssi oli tosi hyvä, vaikkakin kun sieltä hotelliin pääsi olo oli aika väsynyt. Varsinkin kun koko päivä meni Australian historian häpeällisempiä hetkiä kerratessa. Mutta huippuja ja yllättäviä asioita löytyi kiitos konferenssin. Ja tutustuin kivoihin ihmisiin ympäri Australiaa. Eli vaikka oli työteliäitä päiviä niin silti löytyi myös paljon kivoja juttuja.
Turistia leikkiessäni tuli sitten otettua sellaset 400 kuvaa kuuden päivän aikana. Minun matikalla se tekee sellaset 66 kuvaa per päivä. Toisin sanoen kuljin siellä kamera lähes tikattuna kädessä. Kuvamateriaalin todistusaineisto marssii estradille tässä:
Matkustava Muumipeikko tutkailee Melböörnin karttaa hotellissa
Victorian parlamenttitalolta napattu kuva
Viktuurian lippu
Federation square ja tuo semisti Eiffelin näkönen masto on Arts Center
Queens bridgeltä napattu kuva
Southbankista napattu kuva
Eureka skydeck. 88 kerrosta 30 sekunnissa.
Tuo puisto alue on Albert Park, jossa ajetaan vrumvrum vormulaa joka vuosi ja sitten tuo ranta alue on St. Kildaa
Melbourne CBD ja monen monta siltaa
aika selkeä viesti
11. marraskuuta on rememberance day ja sen kunniaksi oli virkattu poppyja siltaan.
Royal exhibition building
joku random turisti
Melbourne on ehdottomasti matkustamisen arvoinen. Jo ihan sen takia, että se Australian eka pääkaupunki. Melbourne on vähän niinkö mitä Turku on Suomelle. Sydney on niinkö Helsinki Suomelle, toki pääkaupunki on Canberra, mutta kaupunkina tunnetuimmat ovat kyllä kolme suurinta eli Sydney, Melbourne ja aina niin rakas Brisbane. Melbournessa liikkuessa tuli monta kertaa sellanen Eurooppa fiilis, koska kaupunki erosi niin paljon Brisbanesta. Siinä missä täällä ruoho on keltaista, ruskeaa ja palanutta Melbournessa se on vihreätä. Puut olivat erillaisia bongasin tammen ja jopa koivun (eläintarhasta kylläkin). Täällä puut ovat enimmäkseen Australian mäntyä, gumtreetä ja erilaisia palmuja. Ja koska ilmasto ja maisema täällä näyttää niin epä-suomalaiselta kun vaan voi niin täällä ikävä ei iske Suomea niin paljon. Kuitenkin Melbourne näytti rakennusten ja puistojen puolesta kuin Suomelta ja kyllä tuli ihan Suomea ikävä eikä pelkästään niitä rakkaita ihmisiä. Kuitenkaan en nyt Suomen syksyssä haluaisi olla, ja oottelen kyllä tulevaa kesää. Kysykää sitten tammikuussa oliko odottelemisen arvoinen. Koska rakastan listojen tekemistä niin listaan nyt matkaopas maisesti tähän Melbournen plussat ja miinukset:
+ Toisin kuin Brissyssä Melbournessa historia näkyy
+ Uuuupeat museot
+ Liikenneyhteydet ovat ihan huiput. Ilmainen CityCircle raitiovaunu kulki kaikkien tärkeimpien nähtävyyksien kautta ja raitiovaunu kulki joka 10 minuutin välein eli tosi huippis
+ Kirjakauppoja oli tosi paljon... samoin myös suklaakauppoja
+ Puistot olivat todella upeita
- Välillä tuntui, että koko Melbourne tupakoi. Ex-astmaatikolle, astmaatikolle, pienille lapsille ja ylipäänsä kaikille jokka ei tupakansavusta niin välitä oli välillä vähän liikaa. Varsinkin kun sitä savua puhallettiin kasvoille.
- Tottuneena Brissyn ystävällisiin ja rentoihin ihmisiin Melbournen tympeä asenne oli vähän wow
- Joka kulman takaa löytyi kiinalainen ravintola ja sen yli-innokkaat sisäänheittäjät
- Autoilijat Melbournessa ovat joko värisokeita tai sitten vaan eivät tiedä minkä värin kohdalla pitää pysähtyä. Niin ja ne rakastaa autojen torvia
- Ne samperin suklaakaupat... ihan liikaa, ihan liian hyvää suklaata
Ja mitä sitten tästä opimme? Matkustaminen avartaa kummasta. Kotiin on aina kiva palata. Pakko ryhtyä karkkilakkoon joka alkaa än-yy-tee-nyt ja päättyy tammikuussa, tai ainakin toivon niin. Viimeisenä mutta ei todellakaan vähäisempänä: Queensland is the place to be!!! Ihan sama mitä Victorian rekkarikilvissä lukee.
kuva täältä: http://www.worldlicenseplates.com/world/AU_VICX.html
Vielä tärkein asia tänään... en ole Suomessa, mutta minun daddy, minun ihan ikioma isi on :( Koska minun isi on ihan maailman parhaista parhain isi. Ja siksi Siiri (randomeille tiedoksi ettei tuo ole minun oikea nimi) 6 vee eli siis minä 26 vee piirsin ihan itse isille kortin paintilla. Hyvää isinpäivää maailman paras daddy!!! Olet todella rakas <3 Äiti voit pyytää isiä lukee tän blogi postauksen kun ei hän varmaan muuten tätä lukisi. Ja kaikille muille hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ iltapäivää/ iltaa/ yötä/ aamuyötä! On ikävä kaikkia minun rakkaita sukulaisia ja ystäviä. Nyt tämä menee katsomaan Underbelly: Razorin viimestä jaksoa. Byebye <3
maailman parhaista parhain daddy ikinä!!!
Isun kuva on huippu! Hyvin muistit noi 7 hiuskarvaa. ;D
VastaaPoistat. JITT
Kiitos, kiitos ! <3
VastaaPoistaJITT, totmaar mä sen muistin. Tosin minä vähän plagioin oikeaa taiteilijaa. Lupaan, että jos saan tuosta työstä miljoona dollaria niin annan 10% taiteilijalle.
VastaaPoistaJa joku anonyymi, joka ei nimeään tai muuta tunnistetta kirjoittanu, mutta uskon sen olevan äiti tai isi niin: ole hyvä <3