Olen tänään kirjoittanut 67 joulukorttia. Ekan kerran pitkään aikaan ne kortit oli ostettuja. Strömsösuoni ei siis ole puhjennut kukkaan tänä vuonna. Huomenna menen ostamaan näihin joulukortteihin postimerkit. Tiedän, että huomenna siellä postissa julistan ikuisen sodan joulua vastaan. Täällä postimerkkejä myy lähinnä posti, eli ei mikään kauppa niinkö Suomessa. Postissa on aina ihan törkeä jono, ja asiakaspalvelijoita yksi. Postin jono johtuu siitä, että siellä ei vain lähetetä kirjeitä. Siellä hoidetaan laskuja, siellä hoidetaan kansalaisuusasiat eli passit ym. Huomenna siis jonotan postissa niiden joulukorttien kanssa, ja kiroan sitä että miksi postipalveluita ei voi olla ruokakaupassa. Good times ahead!
Muutenkin minun joulufiilis on ollut kadoksissa. Kirjoittelin joulukortteja tuulettimen pyöriessä ja kuuntelin kookaburran naurua. Ulkona paistaa aurinko, ja ilma on todella kuuma sekä kostea. Eilen illalla käveltiin Sutton beachillä ja siellä sain sitten bongata hienoja ja vähemmän hienoja jouluvaloja. Minulle jouluvalojen kuuluu olla sellasia normaaleja, ei mitään pinkkejä valoputkistoa. Kuitenkin beachillä näkyi sellasia putkia ja väriyhistelmiä että meinasin saada migreenikohtauksen pelkästään niistä kirkkaista valoista.
Viikko on muuten mennyt oikein mukavasti. Mitä nyt eilen sain aika massiivisen ikäväkohtauksen Suomeen. Sellasen Mufasa kuoli- ikäväkohtauksen. Sen kohtauksen seurauksena kuuntelin sitten Rekkamiestä ja Täällä Pohjantähden alla biisejä, kunnes minulle huomautettiin että voisin kuunnella jotain vähemmän miehekästä. Eli siirryin sitten yleisön painostuksesta Stellaan ja Johanna Kurkelaan. Tänään minun ikäväkuume oli kuitenkin laskenut, ja olo oli heti himpun verran parempi. Ei sillä vaikka minulla ikäväkohtauksia onkin niin kaikki on täällä oikein hyvin. Ja yhä edelleen olen todella tyytyväinen ja onnellinen minun elämästäni täällä. En vaan usko, että kukaan joka asuu about 14700 kilometrin päässä vanhemmistaan, sisaruksistaan, sukulaisista ja kaikista ihanista ystävistä pystyy olemaan ihan ilman ikävää.
Huomenna aikataulussa on matkustaminen ihan Brisbanen sydämmeen. Perjantaina hoidellaan kansalaisuusasioita kunniakonsulaatissa Yatalassa, tosin voi olla, että joudutaan menemään Canberraan asti... voi harmi :) Vaikka suurin osa ausseista pitää Canberraa tylsänä paikkana niin minusta se on kiinnostava. No kuitenkin sitten lauantaina vuorossa olisi purjehdusta Mooloolabaan ja tiedossa on oikein kunnon rantapäivä. Olen suunnitellut boogie boardingia, rantaravintolaa, uintia, hiekkalinnoja ja aurinkoa. Sunnuntaina sitten suunnataan katsomaan kun joulukuusi saa valot, ja sitten juhlitaan sitä että Anzac avenue avataan uudelleen. Ehkä mennään samalla piknikille. Aika täynnä on siis tämä viikko. Kuitenkin enemmän kuin innoissani sitä oottelen. Ja eiköhän se joulufiiliskin pian löydy. Olen meinaan sitten vihainen jos kakkosen Tonttu Toljanteri joulukalenteria ei näy Areenassa silleen, että minä näkisin sen. Nyt kuitenkin kaikille hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ iltapäivää/ alkuiltaa/ iltaa/ yötä/ aamuyötä! Niin ja muuten minun karkkilakolle kävi yhtä huonosti kuin valkovuokoille tammikuussa. Minun maailman paras äiti lähetti lehmäkarkkeja aka. kerma toffeeta ja aika huonosti siinä sitten kävi. Avasin sen paketin, ja kun näin mitä siellä oli sisällä, minun karkkilakko lensi päästä kuin Seppo Rädyn keihäs. Tosin olen nyt päättänyt aloittaa sen uudelleen, karkkilakko round two. Byebye <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti