torstai 29. syyskuuta 2011

Addicted much?!

Diör daijari tai siis äiti, muut sukulaiset, ystävät, random lukijat ja hakkerit,

Tänään on ollut sateinen päivä, ja olen siis lomapäivänäni lukenut kirjaa ja katsonut televisiota. Olen kuitenkin leikkinyt norsun kärsästä sekä empirian ja praksiksen ystävyydestä pohtivaa filosofia. Pohdintani seurauksena minulle on enemmän tai vähemmän avautunut, että olen addikti. Viime päivinä tai jos puhutaan totta niin viime kuukausina, tai siis tarkemmin heti kun tulin Australiaan niin aloin koukuttamaan itseäni seuraaviin asioihin:

* Caramello Koala tai Freddo Frog
* Rocky road Aussie style
* Jackersin Whopper meal (tai minä kutsun sitä cardiac arrest -ateriaksi)
* Cookie dough jäätelöön
* Tiny teddy kekseihin
* juoksumatolla kävelyyn/ hölkkään

Nyt jos ihan lukion lyhkäsellä matikalla lasketaan niin kuudesta koukuttavasta asiasta ainoastaan ja säälittävästi tasan yksi/ one/ uno/ on jotain terveellistä. Eli toisin sanoen joudun viettämään viisikertaa enemmän aikaa tuossa CardioTech 9+ laitteessa. Asiaa ei todellakaan auta, että serkku on töissä karkkikaupassa, joka myy kaikkia noita paitsi tuota hemmetin juoksumattoa. Toisin sanoen tarvitsen jonkun David Hasselhoffin rannalla juoksemaan ja patistamaan minua liikkumaan. Koska nyt ainoa liikunta jota tuon CT9+ lisäksi harjoitan on käden liike lautasen ja suun välillä. Kuitenkaan en usko uuden vuoden lupauksiin tai mihinkään sellaseen, eli en lupaa teille, itselleni, Dalai Lamalle tai sen paremmin sisiliskolle eli tyydyn vain toivoamaan että saan jostain edes vähän taistelutahtoa tai sitten että nuo tuotteet (paitsi CT9+) vedetään pois markkinoilta. Mutta nyt kaikille tasapuolisesti terkkuja, ja hyvää huomenta/ keskipäivää/ iltapäivää/ iltaa/ yötä <3 Minä menen syömään Tiny Teddy keksejä ja katsomaan telkkaria, koska olen niin säälittävä tapaus. Voin ehkä saada siinä samalla itkupotkuraivarin, mutta katsotaan nyt miten tässä trillerissä käy. Niin ja jos sinulle on juuri tullut kämppislotossa jättipotti eli 16 vee, niin aattele nyt on ihan once in a lifetime tsäänssi päästä selvittämään mikä on niin ihmeellisen ihanaa Justin Bieberissä ja Gossip Girlissä ;)

 Day 3. Youtube video that makes you laugh

Näille ei minusta tarvitse paljon selittelyjä antaa. Näille on naurettu enemmän kuin balettia tanssivalle Nepalilaiselle aasille.


I have one word: bogans

maanantai 26. syyskuuta 2011

Sympathy and Empathy

Ta-daa ja pampam olen täällä taas, oon niin ahkera. Ihan itseäkin kauhistuttaa tämä ahkeruus, näin ahkera olin viimeksi ekana koulupäivänä ja silloinkin ahkeruus rajoittui ruokatunnille asti. Mitään sen kummempaa ei ole tapahtunut sitten eilisen. Näin unta että olin takasin yläkoulussa (halusin herätä aika nopeesti) ja sitten heräsin ja luin sähköpostit ja kaikille postia lähetteneille tiedoksi ahkeruuspäivän kunniaksi vastaan jokaiselle wuhuu. Niin ja nytten olen tässä eli ei mitään sen ihmeempää. Sää on kaunis, aurinko paistaa ja lämpöä on sellanen 23 astetta ja kello apaut 9am eli vielä ehtii lämmetä lisää. Telkkarista tulee juuri Suncorpin hautajaismainos joka on minusta vähän mautonta, mutta jokainen tavallaan. Mutta minusta tämä on aika mautonta, eikä tää aurinkokorppu yhtiö ole ainut.




Day 2: A picture of you and the person you've been closest with the longest


Tietenkin ihan kaikista pisimpään olen ollut läheisin perheeni kanssa <3 Eli siitä kuva tässä:




Niin siis tämä on yhä edelleen esikoululaisen taideteoksen tasoa, mutta jokainen perheeseen kuuluva kyllä tunnistaa itsensä. Joku voi sanoa, että plagioin siskoani Annikkia tässä, mutta jokaisella on kuvassa viisi sormea eli ei ole kopioitu kuva kyseessä. Mutta ystävyys mielessä olen ehdottomasti ollut kauemmiten ystävä serkkuni kanssa, joka saapui maailmaan apaut kolme kuukautta minun jälkeeni. Meistä on sellai kuva jossa molemmilla on vaaleanpunainen mekko päällä, tiedän että kaikki minua vähääkään tuntevat tietävät mikä kuva tai kuka ystävä on kyseessä. Minulla on meinaan se kuva kehyksissä, ja sitten ei kyllä minua tunne pätkääkään jos ei tiedä kenestä puhun. Kuitenkin tämä ystävä on sellanen, että vaikka olisi muutama mannerlaatta välissä ja vaikka aikaa olisi kulunut jonkun aikaa niin silti tiedän ettei tämä ystävä ole vihainen tai pettynyt minuun. Vaikka pakko myöntää, että täällä ollessa olen koetellut rajoja aika pahasti. Kuitenkin tälle ystävälle tiedoksi (jos hän ei lue niin sitten joku sukulainen joka lukee niin voi infota tänksii) että hän merkitsee minulle tosi paljon, ja olen niin iloinen sekä onnellinen että hän on minun ystävä, ja sitten kun tulen Suomeen niin pitää viettää enemmän aikaa yhdessä. Niin ja sitten tärkein eli tämä ystävä on minulle erittäin rakas <3

Muille ihanille ja rakkaille ihmisille sekä random lukijoille, hyvää huomenta/ aamupäivää/ keskipäivää/ lounasta/ kahvitaukoa/ iltapäivää/ alkuiltaa/ iltaa/ myöhäisiltaa/ yötä! Byebye <3

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Laziness, a lack of desire to expend effort

Kuten otsikkokin sanoo olen ollut laiska, otetaanpa uudestaan eli L-A-I-S-K-A kirjoittamaan mitään tänne. Voisin selittää tilannetta sillä, että olin kipeä, netti Kreikan tavoin oli yleislakossa monta päivää, minulla on ollut vähän kiire erinäisten asioiden kanssa jne. mutta en viitsi selitellä sen kummemmin laiska mikä laiska. Kuitenkin jotta minun laiskailu elämäntyylini loppuisi niin päätin vastaanottaa haasteen vastaan, kiitos loistavasta ideasta Sylvi. Niin ja päätin muuten, että en blogissa viittaa suoraan kenenkään eli siis jos minun pitää kertoa että "neiti X pilasi minun päiväni tänään rikkomalla hiekkalinnani" niin kerronkin, että "Berit pilasi minun päiväni tänään rikkomalla hiekkalinnani". Niin ja sitten jokainen nimi jota käytän on nimiä jokka oli ihan kuuminta hottia 1900 luvun alussa. Eli siis jos on kyse suomalaisesta naisesta niin se on esim. Kylli, Berit, Sanelma jne. jos taas on kyse miehestä niin puhutaan sitten nimistä kuten: Kyösti, Iisakki, Georg jne. Jos taas haluan puhua aussilaisesta tyypistä niin sitten on nimiä kuten Coral, Ethel, Myrtle, Wilfred, Alvin, Vernon jne. Toisin sanoen maan mukaan tulee nimetkin. No niin kun nämä kaksi maailmankaikkeutta mullistavaa ilmoitusta on annettu kaikkien miljoonien lukijoiden tietoon niin aloitetaan tämä bloggailu.

Aluksi tehdäänpä lista niistä asioista joita olen tehnyt viime aikoina:
 * Kävin Toowoombassa ja Gattonissa, kaikille Gattoniin matkaajille tiedoksi, että Gattonissa on vaan yksi public toilet. Kuulemma niillä oli kaksi, mutta sitten tulva tuli ja vei toisen. Kuten hyvä ystäväni Heljä sanoisi: harmillista!
* Kävin purjehtimassa niin isolla joukolla, ja meillä oli isosti kivaa
* Kävin joululahja ostoksilla, kaikille Suomen tärkeille ihmisille on ostettu lahjat nyt wuhuu.
* Olen myös hurrannut rugby leaguen peleissä Suncorpin stadikalla, tosin viimeisin peli oli masentava kun Brisbane Broncos hävisi ja tippui finaaleista. Damn you Manly Sea Eagles!!!
* Olen juhlinut tätini Kittyn viisikymppisiä
* Sitten olen kanssa syöttänyt nokkasiiliä
* Vikaksi olen koukuttanut itseni Underbelly: Razor sekä Packed to the Rafters ohjelmiin. Ihan ehdottomasti Suomen epävirallinen Aussi-kanava (oikeesti ohjelmatarjonnasta ulkomaisista ohjelmista puolet tulee vompatti valtiosta) eli Yle2 pitäisi tilata nää ohjelmat.

En jaksa tarkemmin näistä kertoa eli tein tällasen hyvinkin ala-arvoisen kuvakollaasin jossa jokainen kohta on esiteltynä, paitsi tuo joululahja. Kyllä tuosta räpellyksestä löytyy kauppakeskus, mutta en osta kyllä Deception bayn kauppakeskuksesta mitään. Se on kuitenkin nyt päässyt sijaistamaan Chermiden ja North Lakesin ostoskeskuksia. Nyt sitten taiteelliset ihmiset varsinkin Lilja Seiniksen taiteellinen lahja maailmalle voi laittaa silmät kiinni, koska minun taiteellinen silmä sokeutui esikoulussa kun siellä oli niin värikkäitä tauluja.

Olen niin pahoillani Lilja
Yhteenvetona kaikki on ihan ouksidouksi eikä ollenkaan heikunkeikun. Ja viime päivinä on tapahtunut todella paljon kivoja juttuja, paitsi Broncojen tippuminen finaalista, se ei ollut olleskaan kivaa. Tiedossa on myös kaikkea kivaa. Seuraavalla viikolla vihdoin ja viimein mennään Seaworldiin, vähän aikaa sitten oltiin Underwater worldissä, mutta se on ihan hiekkalaatikko Saharaan verrattuna. Niin ja sitten on tosi ihanan lämmin, jasmiini kukkii ja linnut laulaa. Valitettavasti kookaburrat, magpiet ja nyt voi pyhä peruna sentään cookatoo on liittynyt sinfoniaan. Kuten Heljä runomaisesti ilmaisi hänen korppi ongelmastaan:

  • "ei oo niilläkään mikään kaunis lauluääni
    ne alottaa seiskalta
    olen harkinnu haulikon ostoa"

    Pakko myöntää on pari kertaa käynyt mielessä, ja tiedän että en todellakaan ole ainoa. Mutta siskoni Annikki älä pelkää en ala ampumaan lintuja vaikka kuinka mieli tekisi.  Ja sitten näistä Underbelly: Razormaisista fiilareista siihen luvattuun haasteeseen. 

    A photo of yourself with 10 facts

    1. Minä olen todella huono piirtämään, kuten kuvasta näkyy
     2. Minun mielestäni viikon ikävin päivä on sunnuntai
     3. Lapsesta asti olen pelännyt koiria ja kissoja. Koirapelko   hävisi kun Rinde muutti mummille ja pappalle, kissapelko katosi kun tutustuin kissoihin Moosie ja Binx
     4. Mutta vieläkin pelkään vähäsen hevosia
     5. Viime yönä näin unta tappaja-perhosista
     6. Minulla on todella monta lempinimeä niin Suomessa kuin Australiassa, jotkut niistä lempinimistä on aika ei-imartelevia kuten Moe, mutta silti tietyt ihmiset saavat kutsua minua niillä.
     7. Puhun englantia aussi aksentilla ja suomea puhun sekamelska aksentilla johon kuuluu Turkua, Lappia ja sitä kirjakieltä
     8. Otan valokuvia tosi tosi tosi tositosi paljon
     9. Minulla on kaksi siskoa <3
    10. Horoskooppimerkiltäni olen härkä, ja kuulemma luonne on myös sen mukainen.

    Ja tässä kaikki tältä erää... Hyvää huomenta/ aamupäivää/ bon apetit/ keskipäivää/ iltapäivää/ jee-pääsee-kotiin -hetkeä/ iltaa/ yötä. Byebye <3